Politiikka
4.11.2026 08:00 ・ Päivitetty: 4.11.2026 07:57
Tekoäly ei ole oikotie säästöihin – julkisella sektorilla vastuuta ei voi ulkoistaa
Suomessa moni päättäjä ja virkamies pitää tekoälyä taikasauvana, jolla saadaan säästöjä julkiselle sektorille. Tuore selvitys osoittaa odotukset monin osin katteettomiksi.
Ajatushautomo Demos Helsingin raportin mukaan tekoäly ja automaatio tehostavat etenkin rutiinitehtäviä, mutta samalla ne synnyttävät uudenlaista työtä ja lisäävät kustannuksia.
Suurista odotuksista huolimatta uusi tekniikka ei ole tuonut julkisella sektorilla nopeita säästöjä. Raportissa muistutetaan, että tuottavuuden kasvu edellyttää pitkäjänteistä kehittämistä ja investointeja niin tietojärjestelmiin kuin henkilöstön osaamiseen.
– Esimerkiksi valtiovarainministeriö odottaa tekoälyn hyödyntämisestä merkittäviä säästöjä julkiselle sektorille. Tutkimuksemme perusteella tekoäly ei ole oikotie säästöihin. Uusi tekniikka harvoin lisää tuottavuutta nopeasti. Se aiheuttaa lisätyötä ja vaatii investointeja, Demos Helsingin asiantuntija Johannes Mikkonen kertoo.
Mikkonen myös muistuttaa, että julkisen sektorin valtaa ja vastuuta ei voi automatisoida.
Tiedot käyvät ilmi ajatushautomo Demos Helsingin toteuttamasta raportista, jossa tutkittiin, miten tekoäly ja automatisoitu päätöksenteko muuttavat julkisen hallinnon toimintaa.
Selvitys tehtiin eurooppalaisessa tekoälyn hyödyntämistä tarkastelevassa tutkimushankkeessa, jota koordinoi Suomessa Kalevi Sorsa -säätiö.
Julkisen sektorin valtaa ja vastuusta ei voi automatisoida.
SUOMESSA esimerkiksi Maahanmuuttovirasto (Migri) on laajentanut automaattista päätöksentekoa vuodesta 2016 alkaen. Tällä hetkellä sitä käytetään kahdeksassa oleskelulupatyypissä.
Maahanmuuttovirastossa uudella tekniikalla on pystytty automatisoimaan rutiinipäätöksiä.
– Samalla viranomaisten työ on muuttunut, mikä asettaa vaatimuksia myös johtamiselle. Työaikaa kuluu enemmän monimutkaisempiin tapauksiin, laadunvarmistukseen sekä järjestelmien testaamiseen, Mikkonen kuvaa.
Ruotsissa työvoimaviranomainen Arbetsförmedlingen otti vuonna 2020 käyttöön koneoppimiseen perustuvan järjestelmän, jota käytetään palveluiden kohdentamisen tukena.
Arbetsförmedlingenin virkahenkilöt tekevät edelleen muodollisesti päätöksen työnhakijoista, jotka tarvitsevat henkilökohtaisempaa palvelua työllistymiseen. Järjestelmän suosituksista poikkeaminen edellyttää kuitenkin erillisiä perusteluja.
– Tekoälyn käyttö voi kaventaa työntekijöiden harkintavaltaa, mutta vastuu päätöksistä säilyy yhä heillä. Tämä on ongelma työntekijöiden oikeusturvan kannalta, jos heidän mahdollisuutensa vaikuttaa päätöksiin ovat rajalliset.
TUTKIMUKSESSA arvioitiin 11 pohjoismaisen viranomaisen päätöksentekoa. Niistä valittiin kolme viranomaista varsinaiseen tutkimukseen.
Johannes Mikkonen muistuttaa, että tekniikan hyödyntäminen ei ole viranomaisille enää uusi juttu. Myös osa tekoälynkin mahdollisuuksista on jo valjastettu käyttöön.
– Mutta edelleen vaikkapa monimutkaisia elämäntilanteita koskevia tapauksia on vaikea automatisoida kovin laajasti. Koneoppivaa tekoälyä viranomaiset voivat hyödyntää vain rajatusti, lähinnä avustavassa roolissa.
Laki rajoittaa tekoälyn käyttöä kaikissa Pohjoismaissa. Tällä halutaan turvata kansalaisten oikeusturva ja yhdenvertainen kohtelu.
Selvityksen mukaan viranomaisilla tulee olla riittävät mahdollisuudet valvoa järjestelmien toimintaa ja puuttua virheisiin. Kansalaisten on puolestaan voitava ymmärtää päätöstensä perusteet, jotta ne voidaan tarvittaessa riitauttaa.
– Teknologian hyödyntäminen edellyttää, että viranomaisilla on riittävät resurssit. Oikeudellisen asiantuntemuksen lisäksi tarvitaan kykyä hankkia, ohjata ja valvoa monimutkaisia tietojärjestelmiä. Muuten julkinen hallinto tulee riippuvaiseksi niitä tarjoavista yrityksistä, Mikkonen arvioi.
RAPORTTI AI, automation, and public authority – Beyond the hype of algorithmic decision-making in the Nordic Welfare State toteutettiin osana FEPS-Nordic Digital Programme -tutkimushanketta. Selvityksen teki Demos Helsinki.
Hankkeeseen on osallistunut lisäksi ajatushautomoita Belgiasta, Ruotsista, Saksasta, Suomesta ja Tanskasta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.